Piha || Avainsanat: , , ||

Lammen rakentaminen

Lammen rakentaminen

Mökit pitää tietenkin saada lammen rantaan. Jos ei ole lampea, niin sellaisen voi tehdä, kunhan ensin hommaa luvan hommaan. Luvan voi anoa ympäristökeskuksesta.

Luvan tultua alueelta kaadettiin puut ja ruvettiin kuorimaan pintaa kannoista. Kaivajana toimi paikallinen kaivajamestari Juha Kytölä.

 

Ensimmäisenä kesänä alue paljastu aika märäksi, ja se jouduttiin jättämään kuivumaan talven ylitse. Talven jälkeen saatiin kuoppa lopulliseen syvyyteen ja voitiin aloittaa padon rakentaminen ylijäämä maista.

 

Maaperä oli kovaa, betonin kovaa savea. Mitään vesieristettä ei tarvinnut laittaa kuopan pohjalle.

 

Alla olevassa kuvassa vesi loiskuaa padon toisella puolella kiville. Noin 15 metriä paksuun patovalliin laitettiin rumpu, jota pitkin lammen tuli tyhjentyä.

Kun pato oli valmis lyötiin vetoa, milloin rummusta tippuisi ensimmäinen pisara. Juhan veikkaus noin 4 viikon päähän heitti 15 minuuttia. Vesimäärä lammessa on kaiken kaikkiaan noin 8 000 kuutiota.

No, eihän kaikki kuitenkaan mene, niin kuin on suunniteltu. Ensimmäisen talven alkana rumpuputki nousi maaliskuussa kuitenkin muutaman sentin ylös ja lampi tyhjeni hiljalleen syöden kokoajan syvempää uraa putken alta.

Lopputuloksena oli noin 4 m syvä railo keskellä patoa. Vahingosta viisastuneena päätettiin kesällä 2009 toteuttaa pato pohjapatona.


 

Pohjapato

Pohjapato tehtiin kaivamalla oja koskemattomaan maaperään. Oja kiertää patovallin ja laskee noin 200 metrin matkalla 3 metriä. Patovallin keskellä on paikka saunalle.

Aivan kuvassa olevalla lapiolla ei koko hommaa saatu kaivettua, vaan piti pyytää lapsia auttamaan. Kun sovimme urakkapalkan (sentin per kivi), niin alkoikin tapahtumaan. Neliöhinnaksi tällaisella palkkiolla mukulakivetykselle tulee noin 7 euroa. Mikäs sen mukavampaa kuin hyöriä vedenrajassa hyödyntäen luonnon peruselementtejä vettä ja kiveä…

 

Ensin kohoavan ja sitten laskevan ojan pohjalle levitettiin suodatinkangas. Suodatinkankaan päälle ladottiin mukulakivet kulumisen estämiseksi. Välit täytettiin hiekalla.

Ainakin vielä joulukuussa 2009 lampi purkautui suunniteltua reittiä pitkin. Jonkin verran jännitti tuleva talvi, mutta nyt toukokuussa asiaa tarkasteltuani, homma näyttää toimivan ihan suunnitellusti: Pohjapato toimii aivan kuin unelma, ja se selvisi runsaslumisesta talvesta ja kevättulvista ilman vaurioita.


 

Lammen ekosysteemi

Tällainen keinotekoinen lampihan on kuin iso 10 miljoonan litran akvaario. Itse olen tehnyt havaintoja, miten uusi ekosysteemi hakee tasapainoa eri vaihein. Nämä tässä alla ovat tee-se-itse-biologin ajatuksia ja havaintoja.

Heti kaivamisen jälkeen ilmestyi paljon hämähäkkejä, jotka viihtyivät auringon polttaman saven railoissa. Hämähäkkien lisäksi lampeen tuli paljon vesikirppuja. Sammakot löysivät seuraavana vuonna tämän paratiisin.

Kun lammessa alkoi olla sammonkutua riittämiin ja vesikirpun toukia, niin laitoin seuraavana vuotena lampeen 100 ahventa ja 100 lahnaa pitämään yllä tasapainoa. Lammen pohjaa siivoamaan laitoin rapuja ja heittelin sinne niiden suojapaikoiksi vanhoja kattotiiliä ja tiilisiä salaojaputkia.

Leviä on esiintynyt myös välillä, tuntuu että se noudattaa uuden akvaarion perustamisoppaissa olevaa kaavaa. Erilaiset levät pääsevät valloilleen ja häipyvät, kun niille tulee “vihollinen” tai levän ravinne on loppu. Kun 4 syksyn lehdet ovat mädäntyneet lammen pohjaan, alkaa steriilin savipohjan päällä olla mutaa, jossa pieneliöit viihtyvät ja toimivat pohjasuodattimena.

Lammen ravinnekuormaa pienentämään olen antanut sen osin kaislottua. Tarkoituksena tälle on, että järvikasvit sitovat ja kuluttavat ravinteita. Lumpeita en ole vielä halunnut laittaa, mutta kaipa nekin sinne sopisivat ja tulevat itsestään. Lumpeet on helppo kerätä lammesta ja saada ylimääräisiä ravinteita pois.

Meidän lampeen vesi tulee 5 eri pienestä lähteestä. Yhden lähteen ympärille olen tehnyt pienen putrakon yläjuoksulle. Tämän pienen putrakon vesi on tosi kylmää, kun lähde pukkaa siihen 4 asteista vettä. Siinä lammessa viihtyy jokin vihreä limamainen levä, joka saa ilmeisesti ravinteensa tästä kylmästä lähdevedestä. Muuten vesi on siinä kristallin kirkasta.

Kestää varmaan jonkin aikaa (vuosia), kunnes luonto ottaa lammen omakseen.


 

Pohjapato esimerkkejä

Alla olevissa kuvissa esimerkki pohjapadon rakentamisesta. Materiaali osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76282

 
 
 
 


Alla olevat kuvat on poimittu hienosta selonteosta http://www.karhoismajanvesireitit.com/haavistonkeitaanojien_pohjapadot.pdf

 
 

22.3.2012 Copyright Jouni Finnilä © / Kexin oy / www.kexin.fi

Huom! Nämä rakennusohjeet täällä Keksin.fi -keskustelufoorumissa ovat “nice-to-know”-tietona teille kaikille tee-se-itse-miehille ja -naisille. Minä tai Kexin oy ei ota vastuuta näiden ohjeiden mukaan rakennetuista tekeleistä. Käytä niitä omalla vastuulla. Voit linkittää ja lainata ohjeita vapaasti, kunhan mainitset lähteen. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *