Siirrettävä mökki

[/wc_row]

Mökki oli siirtohetkellä lähes valmis sisältä ja se jopa koenukuttiin, jotta ei jäisi harmittamaan, jos jotain ikävää tapahtuisi matkalla. Mökissä oli jopa itse suunniteltu ja muurattu liesi sekä savupiippu osaksi valmiina. Kaikki meni kuitenkin hyvin noston ja kuljetuksen suhteen.

Runkoratkaisu perittäisillä kehillä

Perustuslavettina pihalla oli ruuvattavat teräspaalut, jotka saa rakentelun jälkeen ruuvattua poiskin. Kuvassa ruskeat kyllästetyt palkit jäivät siis pihalle, kun mökki nostettiin. Pohjarakenteiksi valitsin 52×200 mm liimapuupalkiston, joka kantaa mökin perustuksen päällä. Pohjaa tehdessä tuli myös miettiä sitä, että kuljetuksen aikana seinät ovat tyhjän päällä auton kyytissä. Tämän vuoksi asennin teräksiset 100×50 U-palkit poikittain pohjaan alimmaksi.
  

Pohjaan asennettiin verkko jyrsijöitä varten. Koska mökki oli tarkoitus siirtää kuorma-auton lavalla, niin korkeus aiheutti päänvaivaa. Maksimikuljetuskorkeus on noin 4,4 m kuormitusyhdistelmällä. Koska auton lava on noin 1,3 metrin korkeudella, niin mökin korkeus saa nostettaessa olla vain noin 3,1 metriä. Korkeusongelma ratkaistiin irroitettavilla kattovasoilla. Vasat olivat paikalla kuitenkin rakentamisen ajan, jolloin lumen kanssa ei tullut ongelmia rakentaessa.

Mökki rakennettiin perättäisistä kehistä, jolloin noston aikana syntyvä puristus liinoista johtuen saatiin huomioitua. Erityistä huomioita kiinnitettiin vaakasuuntaiseen palkkiin (2×6 tuumaa), jonka liitoksia pystytolppiin (2×5 tuumaa) vahvistettiin vielä 22 mm vanerilla molemmin puolin. Perättäiset kehät nostettiin pystyyn ja asennettiin paikoilleen.

Jarrutus-, kiihtyvyys- ja keskipakovoimia vastaan kehät tuettiin vaakakoolauksesta poiketen vinokoolauksella (kakkoskakkoset tai kakkosneloset). Menetelmä ei kuluttanut oikeastaan puutavaraa enempää, mutta aiheuttaa vähän miettimistä ja lisätyötä.

Rakenteet ja U-arvot

Seinän osalta eristepaksuudeksi tuli (50+125) 175 mm, jossa siis ulkopuolella on 50 mm kivivilla vinoon asennettuna ja sisäpuolella 125 mm villa. Eristepaksuus 175 mm antaa U-arvoksi 0,215 W/m2K. Hieman parempi U-arvo saadaan laskemalla mukaan huokoinen tuulensuojalevy ja paksumpi hirsipaneeli. Aivan matala-energiatasoa se ei siis ole, ja siksi valittiin ikkunoiksi Pihlan nelinkertaiset Termo-ikkunat.

Tuulettuvaan rossipohjaan asennettiin alimmaksi jyrsijäverkkoa vasten Parocin WPS jäykkä tuulensuoja villa ja sen päälle pohjarakenteisiin ristiin Paroc Xtra. Eristepaksuudeksi pohjassa tuli (WPS 50 + Xtra 150 + Xtra 125 mm) 325 mm, jonka U-arvo on noin 0,11 W/m2K. Parocin sivuilta löytyy muuten erinomaisia ohjeita rakenneratkaisuihin U-arvoineen.

Sisäpuolelle asennettiin höyrynsulkumuovi ja sen lisäksi hirsipaneeli. Hirsipaneeli ruuvattiin listojen alla piilossa olevista kohdista tolppiin kiinni lisäjäykkyyden saamiseksi, sekä kiinnitettiin lisäksi ampumalla paneelin läpi verhoilunauloja (65 mm). Oikeampi (siistimpi) tapa olisi ehkä ollut ampua vain pontista, mutta ratkaisuun päädyttiin, koska haluttiin saada runkoon jäykkyyttä ja hirsipaneelit kunnolla seinään kiinni ja tukemaan. Prototyyppihän tämä mökki oli kuljetusta silmällä pitäen… Pienet naulankannat sekoittuvat kuitenkin elävään kuusipaneeliin, eivätkä ole sieltä ainakaan omaa silmääni häirinneet. Ehkäpä ne olisivat pysyneet seinässä heikomminkin, mutta voit kokeilla sitä itse.

Ulkopuolelle asennettiin lomalaudoitus, joka ensin homesuojattiin Uulan homesuojalla ja sitten maalattiin Uulan pellavaöljymaali. Tästä maalista sen verran, että kestää pitkään kuivua ja kannattaa hoitaa maalaushommat hyvän sään aikaan kesällä. Kun lomalaudoitus oli maalattu, asennettiin siihen vielä homesuojalla käsitellyt ja maalatut rimat.

Mökin maksimikuljetus leveyden (alle 3,50 m) osalta syntyi eräs huomion arvoinen seikka. Paksumpi tuulensuojalevy aiheutti sen, että mökin leveys olisi ollut myös kuvassa näkyvän pitemmän sivun rimojen asentamisen jälkeen ollut 3,51 m. Pienestä oli siis kiinni, ja rimoitus tehtiin vasta perillä tälle seinälle. Sakothan tästä olisi tullut ilman varoautoa. Samoin ikkunoiden räystäspellit jouduin nykkimään irti kuljetuksen ajaksi.

Mökki oli kuitenkin ulkoapäin nyt niin valmis kuin se vain ennen kuljetusta pystyi olemaan. Tässä vaiheessa pidin noin 3 kk vapaan rakenteluhommista ja aloitin sisällä touhuamisen vasta, kun syksy pimeni.

Sisätilat ja hellan muuraus

3 kk tauon jälkeen alkoi taas rakentaminen kiinnostaa. Voimien keräilyn jälkeen hommat jatkuivat sisätöillä. Seuraavana oli edessä tee-se-itse takka-hellan muuraaminen. Tulisijalta vaadittiin lämmönvaraavuutta, ruoan valmistuskykyä, nopeaa lämmityskykyä ja takkamaisuutta. Suurin ongelma oli jälleen ahtaus, johon se piti mahtua sekä paino, kun kaikki piti vielä nostaa ilmaan.

Tiilerillä oli aika sopiva malli, mutta se oli hivenen liian iso ja korkea projektiini. Tutulta muurarilta oli käsipoikki, mutta onneksi ammattimiehiä löytyi läheltä ja aloitimme homman peruslaatan valulla.

Hellan taakse asensin kevyehkön palonkestävän seinän, joka osastoi tilat makuusopen ja tuvan kesken. Paloseinän runkona oli alumiinista U-profiilia, joka tuntui aika lirulta, mutta siihen sai kuitenkin Luja-levyt asennettua, jos ei vääntänyt ruuveja liian tiukkaan. Lujalevyjen väliin tuli 50 mm palovillaa. Seinän ideana oli nimenomaan toimia paloseinänä ja tilanjakajana. Kuormia se ei kantanut rakennuksessa.

Seuraavaksi oli vuorossa hellantarvikkeiden ostaminen. Valurautaisten luukkujen ja keittotasojen hinnat vaihtelivat aika tavalla 0-70% eri kaupoissa. Pihinä miehenä jouduin hakemaan osia 5 rautakaupasta, mutta lopulta pääsin kokeilemaan muuraamista. Starkissa oli aika hyvä valikoima.

Seuraavat kuvat eivät ehkä edusta sitä perinteisintä ja oikeaoppisinta muuraustapaa. Hellan ympärille tuli siis vähintään 1 cm palovilla. Hellan vierellä kuvassa Schiedelin Isokern piipun elementti. Ensimmäisissä kuvissa kaksi kerrosta muurattuna.

Seuraavaksi asensin nuohousluukkujen ja arinan alla olevan puhdistusluukun asennuskehykset. Arinan pohja ja tulipesän muutkin osat oli tehty tulenkestävästä valumassasta. Valumassaratkaisun takana oli se, että haluttiin jälleen saada rakenne, joka kestää tärinät kuljetuksen aikana. Tulitiilet ja tulilaasti eivät mielestäni olleet tarpeeksi kestävä ratkaisu. Lisäksi valumassasta oli helppo tehdä oikean kokoiset elementit pieneen tulisijaan.

Homma jatkui eteenpäin. Seuraavista kuvista näkyy hellan rakenne, jossa lämmönvarausominaisuuksia on parannettu toisella poskikanavalla. Näitähän olisi voinut olla kummallakin puolella, mutta tilan puutteen vuoksi toinen jätettiin muuraamatta.

Sitten vielä viimeiset kerrokset ja tulipesän kansi ja kansilevyn ja lasiluukun sovitus.

Lopuksi vielä slammattiin ja harjattiin pintaan vaakaraidoitus. Kansipuolta vähän yritettiin tyylitellä kaarevilla muodoilla ja maustepurkkien telineillä.

Sotkuisten muuraushommien jälkeen pääsin viimeistelemään sisätöitä. Lattiaksi valitsimme mökkikäyttöön helppohoitoisen muovimaton, joka jäljittelee tummaa jalopuuta. Keittiö haettiin valmiina Lahdesta Keittiövalinta-nimisestä paikasta. Valloxin ilmanvaihtokone asennettiin keittiön kulmaan seinän toiselle puolelle. Putkivedot olivat todella lyhyet, mutta tilaakaan ei oikeastaan ollut paljoa. Ilman vaihtokone varustettiin takkakytkimellä, joka asennettiin seinään hellan viereen.

Lopuksi mökki vielä koenukuttiin varuilta, jos se olisi vahingoittunut kuljetuksessa.

Siirtäminen

Ennen mökin siirtämistä oli edellisenä kesänä mökin päässä tehty perustus mökille. Homma aloitettiin humusmaan kuormisella, jonka jälkeen rakennuspaikalle ajettiin karkeaa maa-ainesta ja tehtiin routasuojaus ja kuorrutettiin kokonaisuus hiekkapedillä. Rakennustyylin mukaisesti valumuotit raudoituksineen tehtiin kotona ja kärrättiin mökille valupäivän aamuna.

Perustuksen virkaa hoitaa mökillä 4 kpl betoniporsasta. Kun rakennuspaikan ympäristö oli sateisten säiden puolesta aika kostea, niin valu suoritettiin pumppuautolla hieaman etäämmältä. Betonin tippuessa korkealta olivat muotit aika kovilla, mutta homma tuli tehtyä nopeasti ja illan päätteeksi oli muotit vaaterissa valettuna ja hiekkakuorma leviteltynä.

Siirtohetkeksi valitsin helmikuun, koska halusin olla varma, että hiab-auto ei painu saviseen maahan rakennuspaikan läheisyydessä. Toinen vaihtoehto olisi ollut heinäkuu, kun maasto on kuivaa. Siirto tapahtui 15 tonnia nostavalla Hiab-autolla. Tässä ensimmäinen mökki lähdössä. Mökin kuljetusleveys 3,49 metriä ja pituus 8 metriä. Paino oli noin 7000 kg. Siirtoa varten ei tarvittu varoautoa. Kun kattovasat irroitettiin kuljetuksen ajaksi, jotta pysyttäisiin alle 3,5 metrin leveydessä. Kuljetus korkeuskin pysyi näin pienenä ja mökki pystettiin siirtämään vetoauton lavalla. Tosin toiselle puolelle ei pystytty lyömään lomalaudotuksen rimoja, kun leveys olisi tuolloin ollut 3,51 metriä.

Mökki nostettiin betoniporsaiden päälle ja aloimme apuporukan kanssa hommiin.

Määränpäässä asennettiin kattovasat jälleen paikalleen, levitettiin selluvillapurua yläpohjaan noin 30 cm ja asennettiin aluskate. Tämän jälkeen mökki oli valmiina yöpymistä varten. Seuraavana päivänä jatkettiin tiilikaton ruoteiden asennuksella ja myöhemmin keväällä jatkettiin Schiedelin Isokern piippu loppuun.

Terasssi ja kuisti rakennettiin paikan päällä.

Näissä viimeisissä kuvissa mökkiin on tehty vielä paikan päällä Sysmässä kuisti ja terassi. Toisella seinällä on muistona kuljetuksesta ravat. 🙂 Ne pestään, kun mökki ja sauna maalataan toiseen kertaan.

Kokonaisuutena kuljetus onnistui. Projekti oli helppo ja työtäkään ei ollut niin paljon. Arvioisin, että siihen kaiken kaikkiaan upposi noin 500 tuntia. Kustannusten osalta tarvikkeet ja työkalut sekä siirrot maksoivat yhteensä hieman alle 20 000 euroa, eli 800 e / m2 (tarvikkeet). Jos neliöitä olisi ollut esim 5 enemmän, niin rakennuskustannukset eivät olisi nousseet juurikaan. Vielä puolustuksena neliöhinnalle totean, että kyseessä matalaenergiatasoon yltävä mökki, jossa 4 kertaiset ikkunalasit, vaaratakka ja koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla.

Lopputulos oli matalaenergiatasoon yltävä perinteinen mummonmökki ilmanvaihdolla ja omalla takalla. Se on palvellut hienosti. Jos myöhemmin tulee mieleen, että mökki on väärällä paikkaa, niin mökki on perustuksineen periaatteessa ja miksei käytännössäkin helposti siirrettävissä, kunhan nostolaite saadaan paikalle.

Tärkeimpiä oppeja prototyypistä oli seuraavat:
– kunnon tiet perille asti aivan rakennuksen nostopaikan viereen
– rakennuksesta voi tehdä painavemmankin, jos käytössä on esim. 15 tonnia nostava hiab
– samalla rakennus voi olla leveämpi. Varoauton kustannus on vähäinen isompaan tilaan verrattuna
– parvi kannattaa rakentaa ehdottomasti. Se vaatii vain lavetin vetoauton perään, ja ei lisää juurikaan kustannuksia. Samalla voi asentaa aluskatteen ja ruoteet, jolloin rakennus on valmiimpi.
– huokoinen tuulensuojalevy on lirua näissä hommissa
– myös laatoitukset voi tehdä etukäteen
– lattialämmitys on mukavampi kuin sähköpatterit ja villasukat mökille talvella tullessa

18.9.2015 Copyright Jouni Finnilä © / Kexin oy / www.kexin.fi

Huom! Nämä rakennusohjeet täällä Keksin.fi -keskustelufoorumissa ovat ”nice-to-know”-tietona teille kaikille tee-se-itse-miehille ja -naisille. Minä tai Kexin oy ei ota vastuuta näiden ohjeiden mukaan rakennetuista tekeleistä. Käytä niitä omalla vastuulla. Voit linkittää ja lainata ohjeita vapaasti, kunhan mainitset lähteen. 

*** vastaukset kysymyksiin, pohjakuva ***

Sorry, Comments are closed!